Muotoilu on viestintää, viestintä on muotoilua

Kun kuuntelin Rovaniemi Design Weekin Muotoilu haastettu –seminaarissa Suomen Muototoimiston toimitusjohtajan Eero Miettisen vastauksia Lappset Groupin markkinointijohtaja Hannu Ylinenpään heittämiin muotoiluhaasteisiin, tuli mieleeni, että jos sanan muotoilu tilalle olisi vaihtanut sanan viestintä, olisivat vastaukset olleet lähes yhtä paikkansa pitäviä.

Yrityskulttuurista

Miten sisäistää toimeksiantajan yrityskulttuuri, jotta viestinnän onnistumiselle olisi edellytyksiä? Aivan yhtä tärkeää kuin viestinnän toteuttajan, olipa sitten kyse markkinointiviestinnästä tai kääntämisestä, on perehtyä asiakkaansa yrityskulttuuriin, on se, että asiakasyrityksessä ymmärretään, kuinka tärkeä on ottaa ja pitää viestinnän toteuttaja sisällä yrityksessä ja auttaa häntä näin sisäistämään yrityksen syvin olemus arvoista alkaen.

Kulttuurieroista

Entä miten varmistamme, että kulttuuri- ja markkinaerot hallitaan? Viestinnän onnistumisen kannalta on äärimmäisen tärkeää kohderyhmän ymmärtäminen. Pelkällä hyvällä kielitaidolla ei pärjää, vaan on opittava ymmärtämään myös kohderyhmän kulttuuria. Siksi en suosittele käännättämään matkailuesitettä naapurin pojalla, joka on opiskellut lukiossa saksaa, vaan teettämään työ ammattilaisella ja maksamaan siitä asianmukainen korvaus. Halpa opiskelijatyö ei saata tulla vain kalliimmaksi vaan vaikuttaa myös yrityskuvaan.

Viestinnän merkityksestä

Mitenkäs yrityksen ylin johto saadaan ymmärtään viestinnän merkitys? Itse asiassa viestinnän merkitys on alettu viime vuosina ymmärtämään yhä paremmin. Ainakin sitä näkee kirjattuna toimintasuunnitelmiin, toimintakertomuksiin ja strategioihin. Käytäntöön viemiseen – kuten viestinnästä vastaavan henkilön mukaan ottamiseen johtoryhmätyöskentelyyn tai internetin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen - voitaisiin toki satsata huomattavasti enemmän.

Viestintäinvestointien tuloksellisuutta pidetään usein myös vaikeana asiana mitata. Viestinnän mittaamiseen on kuitenkin olemassa lukuisia laadullisia ja määrällisiä keinoja, joista monet ovat jopa täysin ilmaisia, kuten Google Analyticsin hyödyntäminen nettisivujen kävijämäärien seurannassa.

Verkostoitumisesta

Kuinkas sitä sitten uskaltaa tulla ulos omalta hiekkalaatikolta? Entä jos ei löydykään yhteistä kieltä? Viestintäammattilaisen tärkein tehtävä on hahmottaa kokonaisuus, viestintäongelma. Kenelle viesti lähetetään ja miksi? Kuinka vastaanottajan halutaan reagoivan? Tärkeä viestijän taito on myös hallita lukuisia eri viestintäkanavia, sillä kaikkia potentiaalisia kohderyhmiä ei välttämättä tavoita saman kanavan kautta. Siinä missä toisen lukee aamukahvillaan päivän lehden kannesta kanteen, toinen hakee saman informaation tietokoneen päätteltä, ellei ole ehtinyt lukea sitä jo kännykästään ja kommentoida asiaa sosiaalisessa mediassa. Mitä laajemman paletin viestinnän välineitä hallitsee, sitä suuremmalla todennäköisyydellä myös menestyy.

Verkostoituminen on myös onnistuneen viestinnän avainsana. Viestinnän osaamiskenttä on niin laaja, että kaikkea ei tarvitse eikä edes voi hallita itse. Verkostoitumalla sanomansa saa maailmalle tehokkaammin.

Hyvin muotoiltu viesti on kuin mukava tuoli, se on tarkoituksenmukainen, houkutteleva ja käyttäjäystävällinen. Huonosti muotoiltu viesti ärsyttää ja lisää stressiä. Sen jättää huomiotta tai sille tarjoaa delete-näppäintä. Kukapa huonolla tuolillakaan haluaisi istua.

Tuija Kauppinen

Kirjoittaja on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn sekä Matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelman viestintäpäällikkö, joka pääsee tehtävässään hyödyntämään niin elämystalouden, palvelumuotoilun kuin sähköisen liiketoiminnan oppeja ja osaajaverkostoa.

Voimaa tarinoista, voimaa palveluista

Syyskuun Elämysklubilla Kahvila Kauppayhtiössä Rovaniemellä 24.9.2009 puhuttiin tarinoiden ja palvelun voimaannuttavasta vaikutuksesta. Santamuksen elämysyrittäjä Matti Korva kertoi sekä asiakkaiden että henkilökunnan kokevan Santamuksen tarjoaman elämyspalvelun kautta uudistumisen ja muutoksen kokemuksia. Samaa voimaantumista kokivat myös ne namibialaiset käsityöläisnaiset, jotka työskentelivät matkailupalvelujen parissa maapallon toisella laidalla. Etenkin osallistuva matkailu (creative tourism), jossa matkailijan on mahdollista oppia uusia taitoja, antaa rikastavan alustan voimaannuttaville kokemuksille matkailussa. Yksi palvelumuotoilun keskeisistä tavoitteista on voimaantuminen, etenkin sosiaaliseen muotoiluun liittyvissä projekteissa.

Sanna Tarssanen, osaamiskeskusjohtaja esitti kaksi mielenkiintoista kysymystä illan alustajille: a) Auttavatko palvelumuotoilun menetelmät luomaan elämyksiä? b) Mitä eroa on palvelulla ja elämyksellä? Nämä kysymykset saivat sekä alustajat, että yleisön keskustelemaan. Elämysteollisuuteen sijoitettuna palvelumuotoilun menetelmät auttavat suunnittelemaan palvelukokonaisuuden käyttäjälähtöisesti, käyttäjäkokemus huomioiden. Käyttäjäkokemus sisältää tuotteen ja palvelun käyttöliittymän käytettävyyden ohella myös sen käyttämiseen liittyvät tunteet ja elämykset koko palveluprosessin ajalta. Kokonaisvaltaisen kaikkia aisteja hyödyntävän käyttäjäkokemuksen muotoilu antaa aineksia elämysten syntymiselle. Palvelun ja elämyksen erossa palattiin taas voimaantumisen kokemukseen. Palvelu muuttuu elämykseksi kun palvelu koskettaa käyttäjää, asiakasta. Käyttäjälle jää muistoja palvelukokemuksesta kaikkien aistien kautta tai käyttäjä oppii jotain uutta palvelukokemuksen aikana.

Elämysklubin keskusteluformaatti oli erittäin antoisa. Voimakas näkökulma paikalliseen rovaniemeläiseen, Napapiirin matkailun kehittämiseen oli mielenkiintoista kuultavaa. Mielenkiintoista olisi jatkossa työskennellä palvelumuotoilun menetelmillä tavoitteena uudet palvelutuotteet ja napapiirin voimaantuminen.

Satu Miettinen, yliopettaja, Kuopion muotoiluakatemia

Luontoa kaikille - tämäkin on dissainia Napapiirillä

Kun juna toi vuoden alussa Rovaniemelle, Napapiiri tarkoitti minulle lentokenttää ja Joulupukin Pajakylää ja luonto siinä ympärillä - hienoa tietysti niin kuin täällä kaikkialla, mutta en minä siitä sen kummempaa ajatellut.

Vähitellen olen alkanut tajuta, että Napapiirillä on myös retkeilyalue. Ei ole mikään uutinen, että Metsähallitus omistaa suuret määrät metsää Suomessa ja etenkin Lapissa. Metsähallituksen lähtökohta retkeilyalueidensa kehittämisessä on luonto kaikille -periaate, sanotaan verkkosivuilla.

Tämä voisi helposti olla jaloa sanahelinää, suuren voimalla, mutta Könkäänsaaren esteetön luontopolku Vaattunkikönkäällä paljastuukin mainioksi esimerkiksi luontopolusta, josta pääsevät nauttimaan niin rattaissa kulkevien naperoiden kanssa vaeltavat lapsiperheet kuin pyörätuolilla liikkuvat eräihmiset. Syksyinen, lämmin ja aurinkoinen ruskasunnuntai oli loistoesimerkki siitä, että Könkäänsaaren luontopolku houkuttelee reippaasti väkeä - trafiikkia oli melkein kuin joskus entisessä elämässä ostosviikonloppuna Helsingin Aleksanterinkadulla.

Könkäänsaaren luontopolku on hyvä, mutta jotakin sieltäkin puuttuu. Ruskasunnuntaina näkyy, että pyörätuolinkin kestävä luontopolku on alkavien yöpakkasten ja maahan pudonneiden lehtien jäljiltä kaikille käyttäjilleen pelottavan liukas pitkälle iltapäivään. Sää näyttää olevan Suomen oloissa pysyvä käytettävyyshaaste ja luontopolun käyttöliittymää pääsee luonto nokittamaan.

Suurempi haaste on kuitenkin viestinnällinen. Koko Napapiirin retkeilyalueella käy vuoden aikana Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkosivujen mukaan noin 40 000 kävijää. Joulupukkia käy Napapiirillä tapaamassa, ei nyt kymmenkertainen määrä, mutta satoja tuhansia kuitenkin. Useamman Napapiirille tulevan matkailijan soisi löytävän Könkäänsaaren luontopolun ja näin täydentävän elämystensä kirjoa. Itse polun kulkeminen on helppoa vaikka piikkarit jalassa, mutta sen löytäminen on astetta suurempi haaste.

Päivi Tahkokallio, Rovaniemi Design Week -sisältätuotanto

Näkymätön lentokone

Istuin viime viikolla tulevaisuusverstaassa ja oli pakkko pohtia omaa suhtautumista siihen, haluanko olla virran vietävänä vai haluanko yrittää vaikuttaa proaktiivisesti tulevaisuuteen.

Innovatiivisuus mainittiin verstaalla tietenkin useaan kertaan. Länsimaissa kun ollaan, edistys, vaikuttaminen. luovuus on kurssissaan. Sitähän Rovaniemen dissainviikollakin yritetään tehdä: me haluamme avata sitä, mitä muotoilu on ja voi olla ja me haluamme mahdollistaa uutta.

Tulevaisuutta on suhteellisen helppo miettiä, jos miettii mahdollisia tulevaisuuksia. Se ei välttämättä tietenkään ole aina miellyttävää, tulevaisuusvaihtoehdot kun ovat joko mukavia ja toivottavia tai ikäviä ja ei-toivottavia, mutta silti ne ovat jotenkin hahmotettavia ja käsitettäviä. Mutta entä jos me emme edes hahmota, mitä on tulossa?

Eniten minuun nimittäin puri aamun tulevaisuusverstasta vetävän kertomus Etelänmeren saarelta toisen maailmansodan jälkeen. Alkeellisissa oloissa elävät saaren asukkaat pärjäsivät mainiosti omassa ympäristössään, kalaa riitti ruuaksi jne. Koneita ei ollut, teknologioita ei tunnettu. Eräänä päivänä lentokoneet alkoivat lentää saaren yli. Koska saarella asuvilla ei ollut mitään tapaa ymmärtää, mitä taivaalla tapahtui, he eivät edes nähneet koneita. Saarelaisten todellisuuteen lentokoneet eivät yksinkertaisesti mahtuneet.

Mitä meidän ympärillämme tapahtuu sellaista, mikä on olemassa mutta mikä ei lainkaan mahdu todellisuuteemme. Mikä on se lentokone, joka lentää tuolla ylhäällä, mutta jota en ollenkaan pysty näkemään?

Päivi Tahkokallio, Rovaniemi Design Week sisältötuotanto