Muotoilu on viestintää, viestintä on muotoilua

Kun kuuntelin Rovaniemi Design Weekin Muotoilu haastettu –seminaarissa Suomen Muototoimiston toimitusjohtajan Eero Miettisen vastauksia Lappset Groupin markkinointijohtaja Hannu Ylinenpään heittämiin muotoiluhaasteisiin, tuli mieleeni, että jos sanan muotoilu tilalle olisi vaihtanut sanan viestintä, olisivat vastaukset olleet lähes yhtä paikkansa pitäviä.

Yrityskulttuurista

Miten sisäistää toimeksiantajan yrityskulttuuri, jotta viestinnän onnistumiselle olisi edellytyksiä? Aivan yhtä tärkeää kuin viestinnän toteuttajan, olipa sitten kyse markkinointiviestinnästä tai kääntämisestä, on perehtyä asiakkaansa yrityskulttuuriin, on se, että asiakasyrityksessä ymmärretään, kuinka tärkeä on ottaa ja pitää viestinnän toteuttaja sisällä yrityksessä ja auttaa häntä näin sisäistämään yrityksen syvin olemus arvoista alkaen.

Kulttuurieroista

Entä miten varmistamme, että kulttuuri- ja markkinaerot hallitaan? Viestinnän onnistumisen kannalta on äärimmäisen tärkeää kohderyhmän ymmärtäminen. Pelkällä hyvällä kielitaidolla ei pärjää, vaan on opittava ymmärtämään myös kohderyhmän kulttuuria. Siksi en suosittele käännättämään matkailuesitettä naapurin pojalla, joka on opiskellut lukiossa saksaa, vaan teettämään työ ammattilaisella ja maksamaan siitä asianmukainen korvaus. Halpa opiskelijatyö ei saata tulla vain kalliimmaksi vaan vaikuttaa myös yrityskuvaan.

Viestinnän merkityksestä

Mitenkäs yrityksen ylin johto saadaan ymmärtään viestinnän merkitys? Itse asiassa viestinnän merkitys on alettu viime vuosina ymmärtämään yhä paremmin. Ainakin sitä näkee kirjattuna toimintasuunnitelmiin, toimintakertomuksiin ja strategioihin. Käytäntöön viemiseen – kuten viestinnästä vastaavan henkilön mukaan ottamiseen johtoryhmätyöskentelyyn tai internetin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen - voitaisiin toki satsata huomattavasti enemmän.

Viestintäinvestointien tuloksellisuutta pidetään usein myös vaikeana asiana mitata. Viestinnän mittaamiseen on kuitenkin olemassa lukuisia laadullisia ja määrällisiä keinoja, joista monet ovat jopa täysin ilmaisia, kuten Google Analyticsin hyödyntäminen nettisivujen kävijämäärien seurannassa.

Verkostoitumisesta

Kuinkas sitä sitten uskaltaa tulla ulos omalta hiekkalaatikolta? Entä jos ei löydykään yhteistä kieltä? Viestintäammattilaisen tärkein tehtävä on hahmottaa kokonaisuus, viestintäongelma. Kenelle viesti lähetetään ja miksi? Kuinka vastaanottajan halutaan reagoivan? Tärkeä viestijän taito on myös hallita lukuisia eri viestintäkanavia, sillä kaikkia potentiaalisia kohderyhmiä ei välttämättä tavoita saman kanavan kautta. Siinä missä toisen lukee aamukahvillaan päivän lehden kannesta kanteen, toinen hakee saman informaation tietokoneen päätteltä, ellei ole ehtinyt lukea sitä jo kännykästään ja kommentoida asiaa sosiaalisessa mediassa. Mitä laajemman paletin viestinnän välineitä hallitsee, sitä suuremmalla todennäköisyydellä myös menestyy.

Verkostoituminen on myös onnistuneen viestinnän avainsana. Viestinnän osaamiskenttä on niin laaja, että kaikkea ei tarvitse eikä edes voi hallita itse. Verkostoitumalla sanomansa saa maailmalle tehokkaammin.

Hyvin muotoiltu viesti on kuin mukava tuoli, se on tarkoituksenmukainen, houkutteleva ja käyttäjäystävällinen. Huonosti muotoiltu viesti ärsyttää ja lisää stressiä. Sen jättää huomiotta tai sille tarjoaa delete-näppäintä. Kukapa huonolla tuolillakaan haluaisi istua.

Tuija Kauppinen

Kirjoittaja on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn sekä Matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelman viestintäpäällikkö, joka pääsee tehtävässään hyödyntämään niin elämystalouden, palvelumuotoilun kuin sähköisen liiketoiminnan oppeja ja osaajaverkostoa.

Voimaa tarinoista, voimaa palveluista

Syyskuun Elämysklubilla Kahvila Kauppayhtiössä Rovaniemellä 24.9.2009 puhuttiin tarinoiden ja palvelun voimaannuttavasta vaikutuksesta. Santamuksen elämysyrittäjä Matti Korva kertoi sekä asiakkaiden että henkilökunnan kokevan Santamuksen tarjoaman elämyspalvelun kautta uudistumisen ja muutoksen kokemuksia. Samaa voimaantumista kokivat myös ne namibialaiset käsityöläisnaiset, jotka työskentelivät matkailupalvelujen parissa maapallon toisella laidalla. Etenkin osallistuva matkailu (creative tourism), jossa matkailijan on mahdollista oppia uusia taitoja, antaa rikastavan alustan voimaannuttaville kokemuksille matkailussa. Yksi palvelumuotoilun keskeisistä tavoitteista on voimaantuminen, etenkin sosiaaliseen muotoiluun liittyvissä projekteissa.

Sanna Tarssanen, osaamiskeskusjohtaja esitti kaksi mielenkiintoista kysymystä illan alustajille: a) Auttavatko palvelumuotoilun menetelmät luomaan elämyksiä? b) Mitä eroa on palvelulla ja elämyksellä? Nämä kysymykset saivat sekä alustajat, että yleisön keskustelemaan. Elämysteollisuuteen sijoitettuna palvelumuotoilun menetelmät auttavat suunnittelemaan palvelukokonaisuuden käyttäjälähtöisesti, käyttäjäkokemus huomioiden. Käyttäjäkokemus sisältää tuotteen ja palvelun käyttöliittymän käytettävyyden ohella myös sen käyttämiseen liittyvät tunteet ja elämykset koko palveluprosessin ajalta. Kokonaisvaltaisen kaikkia aisteja hyödyntävän käyttäjäkokemuksen muotoilu antaa aineksia elämysten syntymiselle. Palvelun ja elämyksen erossa palattiin taas voimaantumisen kokemukseen. Palvelu muuttuu elämykseksi kun palvelu koskettaa käyttäjää, asiakasta. Käyttäjälle jää muistoja palvelukokemuksesta kaikkien aistien kautta tai käyttäjä oppii jotain uutta palvelukokemuksen aikana.

Elämysklubin keskusteluformaatti oli erittäin antoisa. Voimakas näkökulma paikalliseen rovaniemeläiseen, Napapiirin matkailun kehittämiseen oli mielenkiintoista kuultavaa. Mielenkiintoista olisi jatkossa työskennellä palvelumuotoilun menetelmillä tavoitteena uudet palvelutuotteet ja napapiirin voimaantuminen.

Satu Miettinen, yliopettaja, Kuopion muotoiluakatemia

Luontoa kaikille - tämäkin on dissainia Napapiirillä

Kun juna toi vuoden alussa Rovaniemelle, Napapiiri tarkoitti minulle lentokenttää ja Joulupukin Pajakylää ja luonto siinä ympärillä - hienoa tietysti niin kuin täällä kaikkialla, mutta en minä siitä sen kummempaa ajatellut.

Vähitellen olen alkanut tajuta, että Napapiirillä on myös retkeilyalue. Ei ole mikään uutinen, että Metsähallitus omistaa suuret määrät metsää Suomessa ja etenkin Lapissa. Metsähallituksen lähtökohta retkeilyalueidensa kehittämisessä on luonto kaikille -periaate, sanotaan verkkosivuilla.

Tämä voisi helposti olla jaloa sanahelinää, suuren voimalla, mutta Könkäänsaaren esteetön luontopolku Vaattunkikönkäällä paljastuukin mainioksi esimerkiksi luontopolusta, josta pääsevät nauttimaan niin rattaissa kulkevien naperoiden kanssa vaeltavat lapsiperheet kuin pyörätuolilla liikkuvat eräihmiset. Syksyinen, lämmin ja aurinkoinen ruskasunnuntai oli loistoesimerkki siitä, että Könkäänsaaren luontopolku houkuttelee reippaasti väkeä - trafiikkia oli melkein kuin joskus entisessä elämässä ostosviikonloppuna Helsingin Aleksanterinkadulla.

Könkäänsaaren luontopolku on hyvä, mutta jotakin sieltäkin puuttuu. Ruskasunnuntaina näkyy, että pyörätuolinkin kestävä luontopolku on alkavien yöpakkasten ja maahan pudonneiden lehtien jäljiltä kaikille käyttäjilleen pelottavan liukas pitkälle iltapäivään. Sää näyttää olevan Suomen oloissa pysyvä käytettävyyshaaste ja luontopolun käyttöliittymää pääsee luonto nokittamaan.

Suurempi haaste on kuitenkin viestinnällinen. Koko Napapiirin retkeilyalueella käy vuoden aikana Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkosivujen mukaan noin 40 000 kävijää. Joulupukkia käy Napapiirillä tapaamassa, ei nyt kymmenkertainen määrä, mutta satoja tuhansia kuitenkin. Useamman Napapiirille tulevan matkailijan soisi löytävän Könkäänsaaren luontopolun ja näin täydentävän elämystensä kirjoa. Itse polun kulkeminen on helppoa vaikka piikkarit jalassa, mutta sen löytäminen on astetta suurempi haaste.

Päivi Tahkokallio, Rovaniemi Design Week -sisältätuotanto

Näkymätön lentokone

Istuin viime viikolla tulevaisuusverstaassa ja oli pakkko pohtia omaa suhtautumista siihen, haluanko olla virran vietävänä vai haluanko yrittää vaikuttaa proaktiivisesti tulevaisuuteen.

Innovatiivisuus mainittiin verstaalla tietenkin useaan kertaan. Länsimaissa kun ollaan, edistys, vaikuttaminen. luovuus on kurssissaan. Sitähän Rovaniemen dissainviikollakin yritetään tehdä: me haluamme avata sitä, mitä muotoilu on ja voi olla ja me haluamme mahdollistaa uutta.

Tulevaisuutta on suhteellisen helppo miettiä, jos miettii mahdollisia tulevaisuuksia. Se ei välttämättä tietenkään ole aina miellyttävää, tulevaisuusvaihtoehdot kun ovat joko mukavia ja toivottavia tai ikäviä ja ei-toivottavia, mutta silti ne ovat jotenkin hahmotettavia ja käsitettäviä. Mutta entä jos me emme edes hahmota, mitä on tulossa?

Eniten minuun nimittäin puri aamun tulevaisuusverstasta vetävän kertomus Etelänmeren saarelta toisen maailmansodan jälkeen. Alkeellisissa oloissa elävät saaren asukkaat pärjäsivät mainiosti omassa ympäristössään, kalaa riitti ruuaksi jne. Koneita ei ollut, teknologioita ei tunnettu. Eräänä päivänä lentokoneet alkoivat lentää saaren yli. Koska saarella asuvilla ei ollut mitään tapaa ymmärtää, mitä taivaalla tapahtui, he eivät edes nähneet koneita. Saarelaisten todellisuuteen lentokoneet eivät yksinkertaisesti mahtuneet.

Mitä meidän ympärillämme tapahtuu sellaista, mikä on olemassa mutta mikä ei lainkaan mahdu todellisuuteemme. Mikä on se lentokone, joka lentää tuolla ylhäällä, mutta jota en ollenkaan pysty näkemään?

Päivi Tahkokallio, Rovaniemi Design Week sisältötuotanto

Äijä törmäsi dissainiin osa II

Toimistoni sijaitsee osoitteessa Valtakatu 19. Se on kiinteistö, jossa on Tivoli, kuntosali, jonka nimeä en koskaan muista koska se vaihtuu usein ja on muutenkin aika geneerinen.

Toimistoni sijaitsee kolmannessa kerroksessa ja hissiä ei ensi vuonna 60 vuotta täyttävässä talossa tietenkään ole.

Sisustin toimistoni erilaisilla kierrätyskamoilla. “Pahin” niistä oli kirjoituspöytä. Muistatteko niitä ajanlaskulta ennen Ikeaa? Valmiiksi rakennettuja ei mitään palapelejä? Eikä hajoa kirveelläkään? Tai ehkä kirveellä hajoaisi. Ne ovat raskastekoisia ja ikuisia. Ja nykysilmään ihan hyvän näköisiä.

Sitä siis raahasin poikani kanssa leveitä kivirappuja kohti toimistoani. Ja aina välillä piti levätä. Siinä sitten huomasin kuinka upea tuo portaikko oli. Korkeat ikkunat toivat valoa, kaiteet olivat hienot mustavalkoiset ja näky ylöspäin oli kuin taideteoksesta.

Rovaniemellä kauneuden löytäminen on usein juuri tällaista: se on pienissä yksityiskohdissa enemmän kuin suurissa linjoissa. Sitä löytää sattumalta useammin kuin etsimällä. Ja silloin kun se sattuu kohdalle se häkellyttää.

Rovaniemi Design Week kerää tarinoita dissainista. Missä sinä törmäät siihen?

Ohjeet osallistumiseen

Lisää kuvia talosta Valtakatu 19

Lisää melko satunnaisesti valittuja kuvia Rovaniemen arkkitehtuurista.

Eero Leppänen www.rautasilta.com RDW sosiaalisen median tuottaja.

Dissain - tarkoititko design?

Niin se on, että jos haluaa tietää mistä tahansa mitä tahansa, mitä muuta sitä nykyisin tekee kuin googlaa. Googlasin siis dissain ja Google vastasi - tarkoititko design?

Tarkoitin minä. Ja en tarkoittanut. Googlasin myös muotoilun ja sain wikipedian lisäksi esiin heti ensimmäisellä sivulla muutaman muotoilukoulutusorganisaation, muotoilua edistävän Design Forum Finlandin, monen muotoiluorganisaation yhteistyönä syntyneen Design for Business -sivuston jne.

Menemättä ensimmäisen sivun otsikoita syvemmälle Googlen mukaan muotoilua näyttää olevan esineen tai muun kohteen muodon ja käytettävyyden suunnittelu. Muotoilu parantaa tuotteiden ja palveluiden kilpailukykyä tekemällä asioista helpommin lähestyttäviä ja käytettäviä. Muotoilu voi parhaimmillaan yhdistää tutkimus- ja kehitystoiminnan, tuotannon ja markkinat. Muotoilu on keskeinen osa innovaatioprosesia.

Näin se varmaan on. Tätä kilpailukyky- ja innovaatiokieltä myös ymmärtävät muotoilun asiantuntijat ja monet muotoiluprosesseja tuotekehityksessään hyödyntävät.

Arvelen kuitenkin, että niille lukemattomille suomalaisille, joille asioista ja ympäristöistä todella pitäisi tulla helpommin lähestyttäviä ja käytettäviä, innovaatioprosesseista ja kilpailukyvystä puhuminen ei riitä. Missä ovat kaikki ne, jotka puhuvat muotoilusta helpommin lähestyttävästi? Ne jotka puhuvat dissainista?

Päivi Tahkokallio, Rovaniemi Design Week 2009 sisältötuotanto

What has good food to do with good design?

This morning I was reading Nigel Slater’s latest book The Kitchen Diaries - once more.

Nigel Slater is an English cook who writes and he writes well. I found the first book by him - it was the Real Food - in one of my trips to London some seven years ago. Every time I visit London now, checking the bookshop to find a new book by him is a must. And yes, I am aware that this is oldfashioned, I should check the internet instead, but there is a definite charm in visiting bookshops, especially in London and the charm simply does not fade.

But back to Nigel Slater. Already back some years, reading the Real Food or the Appetite I was thrilled with his attitude towards food. Unpretentious is probably the best way to describe it. What he wrote made sense even to someone like me, a lover of good food and someone eager to learn more about cooking but by no means a person who would follow much too complicated recipes with fancy ingredients or recipes demanding exact measuring.

Why do I think good food has to do with good design. The Kitchen Diaries put this in my head this morning. Right food, right place, right time. Slater describes meals like a crab sandwich by the sea on a June afternoon or hot sausages and a chunk of roast pumpkin on a frost-sparkling night in November. He writes that the success of these meals do not rely on the brilliance of the cook but on a more basic thing that this is the food of the moment - something eaten when the time is correct, when the ingredients are at their best, when the food, the cook and the time of year are at one with each other.

This is exactly what good design has to do with good food. There is no more reason to underrate the role of the designer than there is a reason to underestimate the role of the cook, but there is no reason to believe that it is all on the designer either. Right design, right place, right time.

And this is exactly what we have in our hands in the first Rovaniemi Design Week kicking off on 28 September. The theme of the week is the Arctic Circle, the home base of Santa Claus as all children and childrenminded know. The place is right - but the time is a definite problem. How do you keep the Christmas story alive the year round when the right time simply is - Christmas? Difficult but not impossible. You need the right design, and you need the rest of the people - entrepreneurs at the Arctic Circle in the forefront - to learn what it means to apply the design. Only I believe it can succeed better if the style is like Nigel Slater’s. Unpretentious, honest, with respect to the ingredients.

P.S. Little Kaisu, 2 and a half years, in the picture, was on her way to meet Santa Claus yesterday at the Arctic Circle. And yesterday was 22 August. I must have been wrong all along. Christmas can be every day. At least for those who believe in the Santa Claus.

Päivi Tahkokallio, Content Production for the Rovaniemi Design Week

Mitä tekemistä hyvällä ruualla ja hyvällä muotoilulla on keskenään?

Luin tänä aamuna Nigel Slaterin uusinta kirjaa The Kitchen Diaries - taas kerran.

Nigel Slater on englantilainen kokki, joka myös kirjoittaa ja joka kirjoittaa hyvin. Ensimmäinen Slaterin kirja - se oli Real Food - löytyi Lontoon-matkalla kirjakaupasta ehkä seitsemän vuotta sitten. Tuon jälkeen jokaisella Lontoon-matkalla on ollut pakko käydä kirjakaupassa tarkistamassa, onko uusia ilmestynyt. Tiedän kyllä, tämä on vanhanaikaista, mutta kirjakaupoissa - ja etenkin Lontoon kirjakaupoissa - on charmia, joka puree minuun ikuisesti.

Mutta takaisin Nigel Slateriin. Jo vuosia sitten kun luin hänen kirjojaan Real Food ja Appetite, rakastuin siihen, miten Slater suhtautui ruokaan. Teeskentelemätön taitaa olla paras sana sitä kuvaamaan. Se, mitä hän kirjoitti, oli järkeenkäypää minulle, joka rakastan hyvää ruokaa. Haluan oppia lisää ruuanlaitosta, mutta en voi kuvitella valmistavani liian hienoja ja monimutkaisia ruokalajeja enkä ainakaan kykene noudattamaan reseptejä, joissa edellytetään tarkkaa mittaamista.

Miksi minusta hyvällä ruualla ja hyvällä designilla on selvä yhteys? The Kitchen Diaries sai tänä aamuna minut vakuuttumaan tästä. Oikea ruoka, oikea paikka, oikea aika. Slater kuvaa perusenglantilaisia ruokalajeja kuten rapuleipää meren rannalla kesäkuisena iltapäivänä tai käristettyä makkaraa ja paahdettua kurpitsaa pakkasenpuremassa marraskuisessa illassa. Hän kirjoittaa, että näiden aterioiden onnistuminen ei ole kiinni vain kokin loistokkuudesta vaan paljon perustavamman laatuisesta asiasta: ruoka on juuri tuon hetken ruokaa, raaka-aineet ovat juuri silloin parhaimmillaan. Ruoka, kokki, vuodenaika, kaikki natsaa.

Tässä ruoka ja design ovat yhtä. Sen vähempää kuin kannattaa vähätellä kokin roolia ruuan tekemisessä ei tietenkään kannata vähätellä muotoilijan roolia designin tekemisessä, mutta yhtä vähän kokki on kaikki kuin muotoilija on kaikki. Oikea design, oikea paikka, oikea aika.

Juuri tämä meillä on käsissämme ensimmäisellä Rovaniemi Design Weekillä, joka käynnistyy 28. syyskuuta. Viikon teema on Napapiiri, joulupukin kotipesä niin kuin kaikki lapset ja lapsenmieliset maailmassa tietävät. Paikka on oikea, mutta aika on selvästi ongelma. Miten joulutarina pidetään elävänä vuoden ympäri, kun joulu nyt kerran on - jouluna? Vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Tarvitaan oikeaa designia ja tarvitaan se, että muotoilijoiden lisäksi myös muut, etunenässä Napapiirillä toimivat yritykset, osaavat muotoilua

hyödyntää. Minä satun uskomaan, että tämä onnistuu Nigel Slaterin hengessä: kannattaa olla teeskentelemätön, rehellinen ja suhtautua kunnioittavasti aineksia kohtaan.

P.S. Kuvan pikku-Kaisu, 2,5 vuotta, oli eilen, siis elokuun loppupuolella, Napapiirillä ja innoissaan matkalla tapaamaan joulupukkia. Olen tainnut olla kokonaan väärässä. Joulu voi olla joka päivä. Ainakin niiden mielestä, jotka uskovat joulupukkiin.

Päivi Tahkokallio, Rovaniemi Design Week 2009 sisältötuotanto.

Äijä huomasi dissainin

Useinkin tuntuu siltä, että käytän aivan liian paljon aikaa polkupyöristä puhumiseen ja haaveiluun. Pitäisi ajaa enemmän ja puhua vähemmän.

Lapsuudessani 70-luvulla Ylitorniolla polkupyörät olivat kova juttu. Niistä puhuttiin ja niitä ihailtiin ja niillä ajettiin, paljon.

Nykyään huomaan usein selailevani pyöräilylehtiä tai nettisivuja katsellen kuvia pyöristä. Ne ovat minusta esineistä niitä kauneimpia. En ole kyllä tajunnut ajatella asiaan muotoilun näkökulmasta. Olen aina ajatellut, että se tulee siinä sivussa. Olen ollut väärässä.

Muotoilu polkupyörissä kulkee vain niin rintarinnan käytettävyyden kanssa, että niitä ei erota toisistaan. Kukaan ei halua pyörää, jolla on hankala ajaa. Paitsi tietysti, jos pyörää on tarkoituskin näyttää ja käyttää vain näyttämiseksi. Pyörien tuunailuhan on muotia.

Olen viimeisen kuukauden aikana ostanut kaksi pyörää. Toinen maksoi 39 euroa ja toinen 500. Molempien silmiinpistävin ominaisuus on kauneus. Toista ajetaan hitaasti selkä suorana. Toista taas kyyryssä, käppyräsarvin. Kummassakaan ei ole kuin yksi vaihde.

Kun tulin mukaan Rovaniemi Design Week -järjestelytiimiin hoitamaan tätä sosiaalisen median puolta, aloin katsella ympärilleni uusin silmin. Ensin huomasin nuo ostamani pyörät ja niiden muotoiluominaisuudet. Niiden päältä aion myös katsoa kotikaupunkiani ja ympäristöäni uusin silmin. Vaikkein oikein tiedäkään missä menee arkkitehtuurin tai muotoilun raja, jos missään tai vaikka palvelumuotoilu on minulle ihan hepreaa vieläkin vaikka se on minulle selitetty monta kertaa.

Minulla on kuitenkin silmät päässä. Toivottavasti myös muut rovaniemeläiset innostuvat viikon annista jo nyt etukäteen. Muotoilu koskettaa meitä kaikkia koko ajan. Kaikenlaisia huomioita voi kirjoittaa pitemmin design week-blogiin lähettämällä jutut osoitteeseen info@rautasilta.com tai sitten facebook-sivustolle, jossa keskustelu on jo alkanut.

Rovaniemi Design Week Facebookissa.

Eero Leppänen. RDW sosiaalisen median tuottaja/ www.rautasilta.com info@rautasilta.com

Rovaniemi Design Week ja dissainia kehiin

Lappi ja Rovaniemi on tehnyt minuun lähtemättömän vaikutuksen.

Se oli jo aikaisin keväällä, kun eräässä tilaisuudessa törmäsin helsinkiläiseen muotoilijaan, jota en ollut vuosiin nähnyt. Ryhdyimme päivittämään kuulumisia. Aikansa minua kuunneltuaan, hän sanoi, että jos vielä vähän aikaa jatkat, hänenkin perheensä on pakko muuttaa Rovaniemelle.

Tällä hengellä tehdään ensimmäistä Rovaniemi Design Weekiä - rakennetaan viikko, joka saa muualla asuvan ajattelemaan, että Rovaniemellehän on mentävä. Oikeastaan, terveisiä tuolle tutulle muotoilijalle. Voisitte ruveta nyt pakkaamaan.

Kun sain touko-kesäkuun vaihteessa ruveta miettimään, mitä Rovaniemi Design Week voisi olla, pari asiaa oli selvää. Rovaniemi Design Week ei voi olla vain jo muotoiluun vihkiytyneiden viikko ja Rovaniemellä Design Week pitää valjastaa Rovaniemen kehittämiseen muotoilun avulla. Näistä viikon järjestäjä Rovaniemen Kehitys Oy:kin oli samaa mieltä.

24 tuntia designia tauotta

Ensimmäisen Rovaniemi Design Weekin teemaksi Napapiiri oli tietysti ykkösehdotus. Jokainen tietää napapiirin, jokainen on joskus uskonut joulupukkiin. Elämyksellisenä matkailukohteena Napapiiri on kuitenkin, sanoisinko haasteellinen.

Kehittämistoimien pitää siis olla samaa kaliiberia. Tulossa onkin loistava 24h Napapiiri-designkisa, jossa neljä huipputiimiä ratkoo vasta kisan käynnistyessä annettavaa muotoiluhaastetta. Muotoilutoimistot ovat mainiot: lappilaisista tarinoista ammentava Mieland, Rovaniemeltä myös oleva viestintätoimisto Seven-1, muun muassa Helsinkiin rakenteilla olevan Musiikkitalon ilmettä muotoileva Hahmo ja Shanghain maailmannäyttelyn Suomen paviljongin näyttelysuunnittelua tekevä Muotohiomo.

Kiinnostavia ovat myös ne Napapiirillä toimivat yritykset, jotka tiimeihin tulevat: Eräsetti Wild North, Joulupukin Kammari, Napapiirin Lahja ja Santa Park. Jännitystä lisää, että muotoilutoimistot ja yritykset tietävät vasta kisan käynnistyessä, kuka kenenkin kanssa saa nuo 24 tuntia ahertaa.

Design on dissainia
Se toinen tärkeä asia, joka Rovaniemellä designviikolla tehdään on, että muotoilu kuuluu kaikille. Haastetta riittää, kaupunki on sentään laajuudeltaan Euroopan suurin tai ainakin suurimpia.

Jokaisen rovaniemeläisen suhde muotoiluun kiinnostaa Rovaniemi Design Weekillä, siksi keräämme rovaniemeläisten dissaintarinoita. Sinäkin voit kertoa omasi RDW:n Facebook-fanisivulla. Ja on tulossa kaikille tarkoitettu dissaintyöpajakin.

Jos tämä ei vielä saanut sinua tekemään muuttopäätöstä Rovaniemelle, kokeile, miltä tuntuu käydä dissainviikolla, noin alkuun.

Päivi Tahkokallio, junantuoma Rovaniemi Design Week -sisältötuottaja